Työskentelyni lähtökohtana ovat löydetyt mustavalkoiset hopeapohjaiset valokuvat ja kuparilevyt, jotka tuon yhteen itse kehittämässäni kemiallisessa prosessissa. Prosessi avaa vanhat kuvat uusille tulkinnoille ja synnyttää niihin uusia muistoja, tehden työskentelystä lähes katarttista. Teokseni tarkastelevat muistin materiaalisuutta ja ajan jälkiä, jotka muokkaavat sekä kuvia että niiden merkityksiä.
Käytän valokuvia, jotka ovat päätyneet minulle lahjoituksina tai kirpputoreilta. Useimmiten ihmiset, jotka kuvasivat, poseerasivat ja omistivat nämä valokuvat, eivät ole enää elossa. Niihin liittyneet muistot ovat kadonneet. Taiteellisessa prosessissani pyrin herättämään näistä kuvista uudenlaista muistia kemiallisesti painamalla niiden jäljet kuparilevyille. Prosessi on hidas ja valmiissa teoksessa vanhat valokuvat saavat uuden, hauraan olemassaolon – kuin muisto, joka palaa hetkeksi näkyviin ennen kuin jälleen liukenee ajan virtaan.